Aita-, pergola- ja kaidevalmistajien verkkosivuilla tämä on yksi yleisimmistä asioista: pituuskenttä, metrihinta ja ”Laske”-painike. Asiakas syöttää 23 metriä ja näkee hinnan heti.
Se on nopea, helposti ymmärrettävä ja lähes aina väärä. Ei siksi, että metrihinta olisi asetettu väärin. Mittatilaustuotteen hintaa ei yksinkertaisesti lasketa metreistä. Se lasketaan aitakentistä, tolpista, kulmista, porteista, korkeuksista ja maastosta, eikä mikään niistä näy metreissä.
Tässä artikkelissa näytämme, missä kohdin metrihinta tarkalleen pettää, miksi sekä asiakas että myyjä huomaavat sen ja mitä tehdä sen sijaan.
Mistä metrihinta tulee
Metrihinta ei yleensä synny tyhjästä. Valmistaja ottaa tyypillisen aitakentän, laskee sen hinnan ja jakaa hinnan kentän leveydellä.
Esimerkki havainnollistavin hinnoin: 2,5 metriä leveään kenttään tarkoitettu elementti maksaa 95 €, tolppa jalustan ja tolppahatun kanssa 50 €. Yksi kenttä ja yksi tolppa maksavat yhteensä 145 € 2,5 metriä kohden eli 58 € metriltä. Pyöristettynä 60 €/m.
Keskivertoaidassa tämä pitää paikkansa. Asiakas ei kuitenkaan tilaa keskivertoaitaa.
Missä metrihinta pettää
Otetaan sama järjestelmä ja 23 metriä pitkä suora aita. Laskuri näyttää 23 × 60 € = 1 380 €. Todellinen kustannusarvio on toisenlainen:
laskuri 23 m × 60 €/m 1 380 €
todellisuus 23 m : 2,5 m = 9,2 → 10 kenttää
10 elementtiä × 95 € 950 €
11 tolppaa × 50 € 550 €
1 500 €
Ero on 120 € jo ennen ensimmäistäkään porttia. Kenttää ei voi ostaa kymmenesosina, ja kymmenen kentän aidassa on yksitoista tolppaa, ei kymmentä. Ja tämä on yksinkertaisin mahdollinen tapaus.
Muita kohtia, joissa metrit eivät näe, mitä asiakas oikeasti tilaa:
- Kulmat. Sama aita L-muotoon taitettuna, 14 m ja 9 m, on edelleen 23 metriä. Kentät kuitenkin jakautuvat eri tavalla, ja kulmatolppa on usein järeämpää profiilia.
- Ajo- ja käyntiportit. Ne hinnoitellaan kappaleittain, ja niillä on omat tolppansa ja helansa. Joissakin järjestelmissä liukuportti muuttaa tolppien profiilin koko aidan matkalta.
- Korkeus. Korkeampi aita ei tarkoita korkeampaa metrihintaa vaan eri elementtiä ja eri tolppaa. Hinnastossa se on uusi rivi.
- Maasto. Rinne tarkoittaa porrastettuja kenttiä ja pidempiä tolppia. Betoniperustukset ja maaruuvit hinnoitellaan kumpikin eri tavalla.
- Väri ja pintakäsittely. Vakiovärien ulkopuolisen värin lisähinta veloitetaan usein koko tilauksesta eikä metriltä.
- Asennus ja toimitus. Niillä on vähimmäisveloitus, joten lyhyt aita on metriä kohden kalliimpi kuin pitkä.
Miksi sekä asiakas että myyjä huomaavat sen
Kun laskuri näyttää vähemmän kuin todellinen tarjous, asiakas ei pidä sitä laskurin virheenä. Hän tulkitsee sen niin, että hinta nousi heti, kun hän osoitti kiinnostusta. Kun laskuri näyttää enemmän, osa asiakkaista yksinkertaisesti lähtee, etkä koskaan saa tietää, että olit edullisempi vaihtoehto.
Myyjä saa sillä välin tarjouspyynnön, jossa on yksi luku: 23 metriä. Hän ei tiedä, missä kulmat ovat, mihin portti tulee, millainen maasto on tai kuinka korkean aidan asiakas haluaa. Laskuri ei tarvinnut näitä tietoja, joten se ei myöskään kysynyt niitä. Myyjän ensimmäinen sähköposti on siksi lista kysymyksiä.
Mitä käyttää metrihinnan sijaan
Ratkaisu ei ole parempi metrihinta. Ratkaisu on laskea hinta samalla tavalla kuin myyjä sen laskee: säännöistä.
- Asiakas syöttää muodon, ei pelkkää pituutta. Sivut, kulmat ja portin paikka. Niistä voi laskea kentät, tolpat ja kulmaosat.
- Säännöt pätevät aina. Kentän enimmäisleveys, sallitut korkeudet, mikä sopii yhteen minkäkin kanssa. Yhdistelmää, jota ei voi valmistaa, ei voi myöskään valita.
- Hinta kootaan hinnastosta. Elementit leveyden mukaan, tolpat ja tolppahatut, portit ja lisävarusteet rivi riviltä, aivan kuten tarjouksessa.
- Myyjä saa määrittelyn. Pelkän ”23 metriä” sijaan hän saa aidan muodon, korkeuden, värin, portit ja hinnan, josta voi tehdä suoraan tarjouksen.
Juuri näin toimii aitojen laskentamoottori treeden konfiguraattoreissa: se jakaa piirretyt sivut kentiksi, sijoittaa tolpat ja portit ja kokoaa hinnan myyvän yrityksen omasta hinnastosta.
Milloin metrihinta riittää
Metrihinta ei ole sinänsä huono. Budjetin ensimmäisenä suodattimena se voi toimia, kunhan se on selvästi merkitty suuntaa antavaksi ja sen takana oleva lomake kerää kaiken, mitä metrit eivät näe.
Ongelma alkaa, kun se on ainoa luku, jonka asiakas saa, ja ainoa tieto, joka myyjällä on. Silloin laskuri ei säästä työtä. Se vain siirtää sen yhden sähköpostin verran myöhemmäksi.
